keskiviikko 13. elokuuta 2014

Näyttelytunnelmia

Ripustus ja onnistuneet avajaiset takana. Mennessä oli tunteet pinnassa, kun ajoin Virtain Perinnekylän ohi jouduin nieleskelemään kyyneleitä. Asuin Virroilla vuosituhannen vaihteessa ja sydän jäi niihin maisemiin. Vaikka pohjanmaalta olenkin, kaipaan edelleen valtavasti veden äärelle. Ehkäpä vielä joskus tulee tilaisuus asettua sinne suuntaan... Elämästä kun ei koskaan tiedä.

Yhteistyö Eilan kanssa sujuu kyllä niin sujuvasti, että välillä tuntuu että ajattelemme täysin samoja asioita toisistamme tietämättä. Toimittajakin käytti meistä nimitystä "sielun sisaret", allekirjoitan sen täysin. Ripustuskin sujui ihan itsestään, teokset vain löysivät paikkansa ja työ oli nopeasti tehty.
Oli jännä huomata että vaikka meillä on ihan eri tekniikka myös työskentelymme on muuttunut hyvin samankaltaiseksi. Eila maalaa akryylilla, uusimmissa töissä on hyvin voimakas pintastruktuuri. Minun töissäni pinta on myös pääosassa koska työstän eniten paperia ja kangasta. Myös aiheet joita käsittelemme ovat samankaltaisia, tunnetiloja, maisemia, välähdyksiä kokemuksistamme. Olimme myös tehneet täysin samasta aiheesta omat teoksemme. Eila oli maalannut isovanhempiensa hääkuvasta oman versionsa, minä olen olen piirtänyt ja maalannut omani isomummasta ja paapasta. Mun työ ei kyllä näyttelyyn ehtinyt, mutta aika erikoista on kyllä kuinka samankaltaista ajattelumme on. Tämä on kolmas yhteisnäyttelymme, ensi kesäksi suunnittelemme jo uutta.

Eila Pajula, akryyli

Eila Pajula, monotypioita


 Viljamakasiini, Ruovesi

Eila kuvaa, ripustus saatu juuri valmiiksi


Niina Keltamäki, akryyli

Saako istua? Akryyli

Paperiteoksia, puurouhe, raparperi

Niinan ja Eilan teoksia, sekatekniikka, paperi, kangas, akryyli

Avajaisiin saapui ihan mukavasti ihmisiä vaikka ajankohta olikin arki-iltana. Aamupäivästä asti porukkaa kävi tutustumassa näyttelyyn. Kukkiakin saatiin ja ystäväni tytär, ihana Sanni, lauloi meille Päiväsäde ja menninkäinen-kappaleen jännityksestä huolimatta. 

Nyt pari päivää keskityn vain lapsiin ja sitten alkaa taas ankara työskentely. Paljon uusia juttuja on vireillä, tämä kesä on tuonut tielleni täysin uusia, ihania mahdollisuuksia ja olen onnellinen ja kiitollinen.










Moderni huoneentaulu, Eila Pajula

Niina Keltamäki, akryyli



Tekstiili,sekatekniikka, Niina keltamäki




Eilan maalauspintaa


Eila ja kukkaset


Avajaistunnelmia



Kukkien asettelua





                      Näihin kuviin ja tunnelmiin, uutta kohti, NiinaK.

                  HAVINAA-taidenäyttely Niina Keltamäki ja Eila Pajula
                       Ruoveden VILJAMAKASIINISSA, Ruovedentie 5
                                              31.8.2014 asti
                               Avoinna joka päivä klo 11.00-18.00
                                           TERVETULOA!

maanantai 11. elokuuta 2014

Markkinaelämää

Nyt on kierretty niin tiiviisti etten ehdi juuri pysähtyä ja kirjoittaa. Pikaisesti pistän kuitenkin muutamia kuvia. Toivottavasti niistä välittyy edes hieman se ihana tunnelma mistä saimme jälleen kerran Isossakyrössä 1700-luvun markkinoilla nauttia. Markkinat sujuivat jälleen kerran hienosti, vaikkakin sää hieman välillä koetteli. Huomenna vielä viime silaukset ennen avajaisia ja yöllä kotiin päin. Sitten onkin syytä huilata muutama päivä ennen uusia haasteita. Kuvat Landetori-kiertueelta sekä Isonkyrön 1700-luvun markkinoilta



                                






                           
                     Vettä ja ukkosta tosiaan siis saatiin mutta myös aurinkoa                              ja lämpöä.




                                                                 
                                                 
                                Historiallisissa tunnelmissa, NiinaK.

maanantai 4. elokuuta 2014

HAVINAA taidenäyttely




Näyttely alkaa olla kohta käsillä. Odotan ihan kuumeisesti. Ennen sitä on vielä muutama muu markkinatapahtuma joten puuhaa piisaa. Jos kuljette Ruoveden suuntaan piipahtakaa ihmeessä Viljamakasiinissa...


lauantai 2. elokuuta 2014

Huh hellettä ja kiirusta...

Tänä kesänä olen ollut niin paljon liikkeellä, että meillä on puutarhasta huolehtiminen jäänyt ihan täysin. Rakastan kaikenlaisia kukkia ja yrttejä ja pensaita ja puita ja nyt... Ei yhden yhtäkään kesäkukkaa ole missään. Ihaillut vain muiden ihania kukkakeitaita. Piha on nyt melko villiintynyt ja meillä on todella kova savimaa. Ensi kesänä jos mielin puutarhaa niin kasvimaatkin on laitettava lavaan. Savi syö talven aikana kaiken uuden maan, vaikea saada mitään kasvamaan. 

Ilolla ollaan kuitenkin seurailtu pihapiirin elämää. Sepelkyyhky pariskuntaa, joka vuosi toisensa perään palaa samaan puuhun asustamaan, kolmen oravan poikasen kisailuja, tuttua lepakkoa, lukuisia lintuja, hämähäkkejä ja heinäsirkkoja sekä sudenkorentoja. Ainoastaan perhosia ei ole koko kesänä näkynyt.







Helteistä ollaan nautittu täysin siemauksin. Ollaan uitu, pesty iso kasa mattoja, rakennettu leikkimökkiä, kyläilty. Minä oon kyllä joutunu tekemään aika lailla töitä, mutta se on vain hyvä. Vielä on muutama rutistus ennen kuin pitää jo miettiä joulusesonkia. Kohta pääsen myös Ruovedelle, sielu lepää niissä maisemissa.








                   Ihania, aurinkoisia elokuun päiviä toivottelee, NiinaK.