Kesä rakkaus

Rakastan kesää. En ole rakastanut aina. Pienenä jouduin viettämään suuren osan kesästä sisätiloissa vaikeiden allergioiden takia. Edelleen hengitysvaikeudet, silmien ja kurkun turpoaminen, alituinen väsymys ja nuha ovat kesäisin seuralaisiani mutta siitä huolimatta yritän nauttia.
Rakastan lämpöä, pilvetöntä taivasta tai äkkiä iskeviä kesämyrskyjä. Rakastan lämmintä vesisadetta, vehreää luontoa, lintujen laulua ja lämpimiä öitä.
Rakastan upottaa sormeni multaan, poimia ensimmäisen auringon kypsyttämän mansikan. Rakastan muuttuvia, kypsyviä peltomaisemia, voikukan höytylöiden puhaltelua ja varpaiden huljuttelua lämpimässä järvivedessä.
Kesä on lyhyt mutta intensiivinen. Kesällä ladataan akut talvea varten. Kesällä reviiri laajenee pihalle. Luonto on toinen olohuone.
Ihana, rakas, lyhyt, riemastuttava KESÄ.
Aurinkoista, lämmintä kesää!
Rakkaudella, NiinaKoo ♡

Ajatuksia kodista

En ole juuri koskaan laittanut blogiin kuvia meidän kodista.  Siihen on monta syytä, suurin syy lienee se etten ole koskaan ollut sisustaja. Koti on minulle ennen kaikkea "pesä". Yksityinen tila jossa saa elää ja olla vapaasti.
Asumme "koirankopissa", vanhassa ja pienessä rintamamiestalossa jossa neliöt ei koskaan riitä kaikkiin toimintoihin. Ikkunoita on joka suuntaan ja kuvaaminen hankalaa. Meidän koti on myös jatkuvassa keskeneräisyyden tilassa. Aina joku nurkka, huone, rakenne tms. vaatisi huomiota ja remonttia. Aina joudutaan jostain tinkimään tai jotain asiaa siirtämään myöhemmäksi.
Teen myös töitä kotona ja koska selkeää "omaa tilaa" ei ole ovat työni vallanneet jokaisen sopen ja nurkan. Se ärsyttää eniten ja selkeä tarve omalle studiolle on. Siihen toivon löytäväni ratkaisun tämän vuoden aikana.
Rakastan vanhoja tavaroita ja huonekaluja. En halua kuitenkaan asua museossa enkä tarvitse ympärilleni täydellistä väriharmoniaa. Ihailen kauniita, harkittuja, viimeisteltyjä koteja mutta olen ymmärtänyt etten itse osaisi elää niin.
Huonekalut ovat enimmäkseen saatuja, perittyjä, itse tehtyjä tai kirpparilta löydettyjä. Kodissamme ei taida olla ainoatakaan uutena ostettua kalustetta. Inhoan lastulevyä. Eniten rakastan 50-luvun ilmavia ja kepeitä kalusteita ja vanhoja kaappeja ja laatikostoja.
Arvostan kestävää kehitystä enkä osta turhaa. Kulutan kaiken loppuun ja lopuksi kierrätän. Olen ekologinen, se on pysyvä arvo elämässäni.
Lapset saavat leikkiä ja luoda vapaasti. En hätkähdä piirrosjäljistä väärissä paikoissa. Meillä ei ole täydellinen koti. Olen joutunut opettelemaan sietämään keskeneräisyyttä ja ahtautta. Tämä on kuitenkin meidän koti, rakas ja meille arvokas. Paras paikka maailmassa, paikka jossa parhaiten viihdyn. Olen hieman erakko ja viihdyn itsekseni. Ihanaa on myös todella iso pihapiiri, pihan perältä alkava metsikkö ja lähistön aukeat peltomaisemat.
Koti on siellä missä sydän on, missä ovat omat rakkaat ihmiseni ja yhtä rakkaat lemmikit.
Rakkaudella, NiinaKoo ♡

Ilmainen lounas

Taas on se aika vuodesta jolloin luonto on täynnä ilmaista ruokaa. Hortoilu on paitsi kivaa myös hyödyllistä. Pelkästään kotipihalta voi löytyä paljon ravintorikkaita kasveja joilla saa vaihtelua ruokapöytään.
Muutama varoituksen sana kuitenkin. Kerää vain kasveja jotka tunnet ja tiedät syötäviksi. Jos olet allerginen, ole varovainen. Itselläni oireita aiheuttavat kukkivat kasvit ja puiden silmut ja kukat. Esim. siankärsämön ja vaahteran kanssa olen varovainen.
Voikukkaa ja nokkosta taas voin käyttää huoletta. Maitohorsma on myös joka keväinen herkku.
Hortoilusta löytyy jo hyvin tietoa netistä. Myös reseptejä löytyy erittäin hyvin. Voikukkahillo, kuusenkerkkäsiirappi ja pestot lienevät tuttuja useimmille.
Olen äärimmäisen huono käyttämään reseptejä. Käytän mitä milloinkin löydän ja sovellan. Pestoja teen paljon, usein ilman juustoa jolloin mukaan tulee jotain vihreää, siemeniä ja/tai pähkinöitä, hyvää oliiviöljyä, ripaus suolaa ja mustapippuria ja tuoretta valkosipulia.
Parhaimman uunilohen koskaan olen saanut aikaan nokkospestolla kuorrutettuna. Nokkonen on villivihanneksista oma suosikkini. Nokkosesta saa myös kaunista kuitua ja varret hyödynnänkin paperin valmistuksessa.
Kokeilkaa, yllättykää, ihastukaa!
With Love, NiinaKoo ♡

Monessa mukana

Tämä vuosi näyttää melkoisen kiireiseltä. Seinäjoen asuntomessut, talkootyö, vapaaehtoistyö, opiskelu, markkinat, messut, Konstrundan...
Huhhuh, hieman hirvittää mihin kaikkeen olen lupautunut. Kalenteri on täynnä merkintöjä ja ensi vuottakin jo mietitään.
Viime sunnuntaina Seinäjoen Rytmikorjaamolla vietettiin Designsunnuntaita. Tarkoitus oli tapahtumasta infota tuttuun tapaan etukäteen mutta en vain ehtinyt.
Nyt se harmittaa. Seinäjoella oli niin upea tunnelma ja ihan huippumerkkejä ja tekijöitä ympäri Suomen. Yleisöä oli runsaasti, hyvää ohjelmaa ja ruokaa myös tarjolla.
Tämä tapahtuma on ehdottomasti itselleni kevään kohokohta ja markkinakauden aloitus. Suuret kiitokset kuuluvat tapahtuman järjestäjille, ihanille asiakkaille sekä kanssamyyjille.
Allekirjoittaneella oli tuttuun tapaan tarjolla käsintehtyjä kirjoja, kortteja sekä taidegrafiikkaa. Monta vedosta löysi uuteen kotiin. KIITOS! ♡
Konstrundan kierros syyskuun alussa. Tarkemmin infoilen siitä kun tapahtuma lähestyy. Avoin ateljee sekä työpaja tarjolla. Kaikkea en vielä paljasta.
Aurinkoisempaa kevättä toivoen, NiinaKoo ♡

Pohdintoja työstä

Olen ollut jo pidempään jumissa bloggaamisen kanssa. Juttuja ja kuvia olisi vaikka millä mitalla, mutta... Olen viime aikoina pohtinut paljon sitä pitäisikö minun aloittaa toinenkin blogi kokonaan täysin uudelta pohjalta. Pitää tämä jakaakseni kaikkea mistä pidän, juttuja lapsista, ruuasta, luonnosta, yrityskäynneistä, käsitöistä jne. ja toiseen blogiin keskittää täysin mun "työminä" eli sinne taas jakaisin tapahtumat, projektit, työkuvat jne.
Kuuntelen mielelläni mitä te olette mieltä. Sana on vapaa. ♡
Pohdiskelu on siis johtanut hiljaiseloon blogin puolella. Ei tunnu luontevalta jakaa ensin vaikka ruokapostausta ja seuraavaksi kirjoittaa taiteesta. Siksi tämä mietiskely.
Nyt sitä taidetta kuitenkin tulee. Viimein tuli hetki että sain ystäväni Eila Pajulan kanssa rakentaa näyttelyn kotikulmilleni. Näyttelymme ovat aina sijoittuneet Pirkanmaalle ja tuli tarve saada töitä esille  tänne missä muutenkin elän ja työskentelen. Näyttelyn nimi muuttui loppuhetkillä koska hiljattain esillä ollut iso ryhmänäyttely oli lähes täsmälleen saman niminen. Soulsisters tuli lopulta näyttelyn nimeksi. Se kuvaa yhteistä kuljettua matkaa mutta myös tiivistä yhteyttämme. Käsittelemme usein samoja teemoja toisistamme tietämättä.
Näyttelyssä on esillä teoksia muutaman vuoden ajalta, Eilalta maalauksia, minulta grafiikan vedoksia, tekstiili- ja paperiteoksia. Paperin kanssa työskentely on haastavaa ja kiehtovaa, loputtomasti mahdollisuuksia kertoa tarinaa.
Lopuksi kuvakooste Taidehallilta ja avajaisista.
Aurinkoista kevättä, with LOVE ♡ Niina
P.S. Avajaisiin oli kunnia saada paljon lapsivieraita. Heitä kiehtoivat erityisesti salien puolella avautunut Triskele! näyttely, Kalle Nurmisen Demokratia-teosta tutkittiin pitkään ja hartaasti.

Hauraus, 2016, Niina keltamäki, pellavakuitu Fragility, 2016, Niina keltamäki, linen flax

Ihmisten kuoret, 2016, Niina Keltamäki Human shells, 2016, Niina Keltamäki

Kirjoja ja vielä lisää kirjoja

Vuosi alkoi, milläs muullakaan kuin sitomalla kirjoja. Haasteitakin on riittänyt, oikeanlaista paperia on ollut vaikea löytää, liiman kanssa on ollut ongelmia, kankaat ovat tuottaneet päänvaivaa jne...
Monen mutkan ja suunnitelmien muutoksen jälkeen olin kuitenkin lopputulokseen tyytyväinen ja onnekseni myös asiakas. Tämä suhteellisen isokokoinen, hieman neliön muotoinen vieraskirja palvelee nyt lasitaiteilijan ateljeessa. Paperiksi valikoitui hieman eläväpintainen, vesileimattu pariisinpaperi.  Mukana oli sekä valkoisia että hieman kellertäviä arkkeja ettei vaikutelma jäisi liian kylmäksi. Tähän paperiin sai käsin leikaten kauniin rosoisen reunan. En käytä käsin tai muotilla tehtyihin papereihin koskaan saksia, paperin luonne ja elävyys saa näkyä.
Liiman keitin itse. Monien kommellusten jälkeen tärkkelysliima oli ainoa vaihtoehto. Sen kuivumisaika on suhteellisen pitkä, se hengittää eikä jätä häiritseviä jälkiä ohueenkaan kankaaseen.
Kannet päällystin kahdella eri kankaalla. Väritoiveissa oli violetti, oikeanlaista sävyä ja kangaslaatua vain ei meinannut löytyä. Onneksi on omia varastoja. Päällimmäiseksi tuli eläväpintainen, käsin värjätty ja painettu puuvilla. Kuosi on eräs variaatio suunnittelemastani painokankaasta, kuvio on painettu viinihapporeservillä ja tummempi väri painettu päälle avoseulalla. Näin kuosista on saatu elävä.
Arkit on ommeltu käsin vahatulla nypläyslangalla ja liimaus vaiheessa vahvistettu tukikankaalla.
Teen kirjoja eniten suoraselkäisenä ja aasialaisilla sidoksilla. Kirjansidonnan maailma on monipuolinen ja kiehtova. Mahdollisuuksia on lähes loputtomasti.
Tämän ison vieraskirjan lisäksi olen tehnyt runsaasti pellava/pitsi kantisia sekä puupainettuja kirjoja.
Parasta aikaa työstän näyttelytöitä. Niistä myöhemmin lisää kun näyttely on ajankohtainen.
Mukavaa, inspiroivaa ja aurinkoista alkuvuotta! ♡NiinaKoo

Joulukalenteri, luukku 19.

SOblogeilla pyörii oma joulukalenteri, voit seurata kalenteria facebookissa. Löydät lisää jouluisia juttuja, lahjavinkkejä ja muuta mukavaa.

Nyt on aika paketoida viimeiset lahjat valmiiksi. Pakettini ovat yksinkertaisia ja sävyiltään niukkoja. Käytin ekologisia materiaaleja, käsintehtyä banaanipaperia, sanomalehteä, voimapaperia, paperinarua ja niintä. Kuvioin paperia myös itse puupainamalla. Kuvion painoin kullanvärisellä painoaineella erittäin tumman ruskeaan paperiin ja kiedoin paketin ympärille mustaa paperiniineä. En ole koskaan ollut mestari paketoimaan mutta en anna sen haitata. Paketointi on mielestäni hauskaa ja virittää jo aaton tunnelmaan.

Suosin lahjoissakin kestäviä, kierrätettäviä tai tarpeellisia lahjoja. Tänä vuonna paketteihin on sujahtanut suomalaista käsityötä, lähiruokaa, taidetarvikkeita ja kirjoja. Lahja voi olla myös aineeton, eikä tavaraa tarvitse olla hurjia määriä. Mielestäni ajatus on tärkeämpi kuin tavaran arvo tai määrä. SOblogien facebook-sivulta löydät paljon vinkkejä myös itsetehtyihin lahjoihin.

Rauhallista ja kiireetöntä joulua kaikille!

Toivoo NiinaKoo